Tervetuloa Lapin Kirjallisuusseuran sivustolle!

Lapin Kirjallisuusseura on avoin kaikille kirjallisuuden ystäville. Seuran jäseneksi voi liittyä hallitukselle osoitetulla hakemuksella osoitteessa: c/o Erkki Kaila, Ounasjoentie 5 A 8, 96200 Rovaniemi, sähköposti: lapinkirjallisuusseura@gmail.com tai täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen

Verkkosivujen ja jäsenlehti Lapillisen lisäksi lappilaisen kirjallisuuden kuulumisia voit seurata Twitterissä.

Kirjallisuusseura on myös Facebookissa. 

Lue lisää seuran toiminnasta

 

Vankkureille ja matkaan, oi Kyldyyri!

 

Mistä on yleisötapahtumat tehty? Mikä meitä vetää puoleensa?

Tulin käyneeksi heinäkuussa kahdessa vetovoimaisessa, maankuulussa tapahtumapaikassa. Kajaanissa ja Töysässä. Kajaanissa luotetaan runouteen, Töysässä kauppaan. Kajaanissa runoilijoihin, Töysässä kauppiaan, linnanherra Keskisen tuuriin. Molemmissa paikoissa on omat linnansa, Kajaanissa tosin hieman vanhemmalta ajalta ja hieman huonommassa kunnossa, tuskin linnaa enää lainkaan. Tuurissa ovat linna ja yksisarvisten vartioima kartano loistokunnossa. Kauppa se on joka kannattaa.

Olin ensimmäistä kertaa Kajaanin runoviikolla. Kaupungissa oli samaan aikaan Pride-tapahtuma, johon myös osallistuin. Itse asiassa kävi niin että osallistuin enemmän Prideen kuin Runo ja sävel -viikon tapahtumiin. Ja kaikkein vähinten osallistuin ja pääsin osalliseksi runoudesta ja runoilijoista. Lauantaina viikon nimikkorunoilija Henriikka Tavin tilaisuus oli ohjelmassa väärin ja tilaisuuden alkamista odotellessani tutustuin läheisiin taiteilijavankkureihin ja vankkuritaiteilijoihin. Pohjoiskarjalaislähtöinen kuvanveistäjä Tapani Kokko ja taiteilijavaimonsa Virpi Kanto olivat pystyttäneet kesäiset taidevankkurinsa runoteltan viereiselle kentälle. Tapani Kokko kertoi lapsena viihtyneensä usein paremmin naapurissa kuin kotona. Tuo naapuri oli ollut kuvanveistäjä Kari Tykkyläinen, jonka luova toimeliaisuus on tuottanut kesäisen korkokenkä ja kukkamekko -suohiihdon Pudasjärvelle. Tykkyläisen luona Kokko oli nähnyt mitä on elää taiteilijaelämää, ja tämä oli ollut hänelle hyvin tärkeä asia myöhemmissä elämänvalinnoissa.

En malttanut odottaa enää Tavia vaan palasin toiselle puolelle Kajaanijokea, värikkäälle ja aurinkoiselle Pride-juhlatörmälle. Aamun avasi törmällä Koiton kuoro, sitä kuuntelin edellisenä iltana Kaukametsä-salissakin. Runoilijoita törmällä ei näkynyt eikä kuulunut. Raatihuoneen torilla lavan olivat vallanneet äänekkäämmät esiintyjät. Runon ja vaihtoehtoisten sävelten tapahtumapaikkaan oli torilta ainakin kilometrin kävelymatka. Siellä taide eli omassa rauhassaan. Tuota rauhaa olisin toivonut edes pikkusen myös torille ja torinkulmille, toiselle puolelle jokea.

Puolia on tietysti enemmän kuin kaksi. Puoleensavetäviä ihmisiä ja kohteita Suomessa kulkijoille riittää. Rohkeimmat ja ennakkoluulottomimmat kulkijat eivät liiku vain puolelta toiselle vaan kulkevat ristiin rastiin. Tuurin suureellinen kulissilinna vetää ilmeisesti päivittäin yhtä paljon ihmisiä puoleensa kuin koko Kajaanin runoviikko. Eikä se mitään vaan se että ”Kajaanin runoilijat” viihtyivät kovin paljon omassa rauhassaan, omassa ”kulttuurilinnassaan”.

Kulttuurin pariin ei tulisi päästä, vaan kulttuurin ja taiteen tulisi tulla meidän luo. Olla osa meidän elämää. Olla läsnä. Näyttäytyä yhtenä mahdollisena tapana elää ja elättää itsensä maailmassa. Kyllä linnoissa voi käydä, mutta ei niihin pidä jäädä oleksimaan, ei edes kulttuurilinnoihin.

Kajaanissa jaettavan Tanssivan kääntäjäkarhun sai Liisa Enwald Rainer Maria Rilken runoteoksen suomennoksesta. Olin vuosia sitten Sodankylässä Liisa Enwaldin opissa. Palautetilaisuudessa hän sanoi minulle että kyllä sinä kirjoittaa osaat kunhan löydät oman timanttisi, oman tiesi ja kielisi. Taide, luova työ ja kirjoittaminen haastavat meitä tekemään asioita omalla tavalla, puhumaan omasta aiheesta omalla kielellä. Asukoon kreivit linnoissaan ja kulkekoon ajoneuvoissaan, mutta runo asukoon turuilla ja toreilla ja kulkekoon vankkureilla.

 

Irene Piippola

 

Joki kulkuttaa

                  tunturilatvoilta merensuulle

yön tumma hehku

isonveenaika


   virran tukka

          viisisataa kilometriä pitkä


                                 tuuhea

 

 

Kaksi linnaa:

Kajaanin linnan rakennuspiirustuksia 1700-luvulta linnan uudelleenrakentamiseksi.
Kajaanin linnan rakennuspiirustuksia 1700-luvulta linnan uudelleenrakentamiseksi.

 

Tuurinlinna: Kulutusparatiisi 2000-luvulta Töysä, Tuurin kylä
Tuurinlinna: Kulutusparatiisi 2000-luvulta Töysä, Tuurin kylä

Lisätietoja