Kesäkuu 2026

Runo lipulle ja yölle.
Levin juhannusaatto.

oi isäni taivaan kynsissä
äitini etelän viekoittelemana
katso ikikumpua poron ajatuksen
katso sääskien soittoa
itikoitten intoa kupeillani
kupeillamme imeväisten ininää
sävellä säveltimelläsi sivellä siveltimelläsi
rauhaan sielusi solut
lennätä lippusi liitoon
lippu joka ei pelkää
lippu joka ei tarvitse aseita
lippu joka voittaa

lennätä lippu joka hoitaa vierasta
ystävää kuin rakasta
eikä luule naapurista pahaa
lippu joka on kaikkialla
lippu liehuu!

kaikki kaikkialla on sekkailuu
oletko valmis kun on hetki sun
pystytkö antamaan sydämesi
jos siitä riippuu rakkautesi
ethän toki halua aikuiseksi
aivoiltansa persaukiseksi
kyyniseksi
suutele halaa kun lippusi liehuu
lippu liehuu
suudellaan malja yöttömälle yölle

koko kumpu on iso sydän
ja se lippu jonka näemme on ulkorappu
ovella suurelle kosmopoliittiselle rakkaudelle
jonka tunturi antaa kun kuuntelee
kun kuulla voi, voi nähdä kaiken

sinä huutaja
sinä huutajan vuorolla
sinä voimakas
käyt voimakkaiden hukilla
hukilla, vuorolla voiman
mekin haluamme elää koko elämän
muitakin kuunnella
tunturi kuuntelee

Kätkä
olet ollut aina siinä
jäännösvuori
muistatko kun olimme nuoria?
rakas?

oi elämäni joen rakkaimpani
oi lapseni kaislikossa
hän joka piirsi patsaansa
takoi tämän vuoren
viisi kilometriä korkean
vuoren jota nyt tallaamme me
oi lapseni joen rakkaimpani
joka piirsi otsaansa
tämän lipun joka ei ole ketään vastaan
vaan on ylpeä kuin juhannusyö
joka lämmittää linnun lennon

entäs nämä tunnetut ihmiset sitten:
minä näin täällä kerran
taidemaalarin kaukaa
hänen osansa on Ounasjoen
sielunsa laineella vapaata kultaa
minä kohtasin herran täältä katsottuna
kauneuden kirjoittajan
hän on yhäkin täällä
laveuden kyyhky sirouden unikko
jumalako meidät erotti?

immeljärvi? jumaljärvi?
lemmi, immel
immel, lemmi
lemmi, immel
immel, lemmi
jumaljärvi, immeljärvi

Kätkä
olet ollut aina siinä
jäännösvuori
muistatko kun olimme nuoria?
rakas?

oi isäni taivaan kynsissä
äitini etelän viekoittelemana
kulmaikkunat ovat aina 
pohjoisen aurinkoon päin
särkyneellä autiotalolla 
syö ja heimostaa porotokka
valo kiertää läpi yön enkä
pysty mitään puoltani peittämään


- Tapani Tavi -